Ostoskorissa 0 tuotetta  

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa


ISBN (pdf):978-952-11-4848-4 
Julkaistu:2017 
Julkaisusarja ja numero:Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20 / 2017 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Suomen ympäristökeskus 
Saatavuus (pdf):http://hdl.handle.net/10138/195072 
Sivumäärä:124 
Tekijät:Ville Helminen, Satu Vesala, Antti Rehunen, Anna Strandell, Petra Reimi, Aliisa Priha 

60.00 €

Seuraavien vuosikymmenten aikana ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä kasvaa merkittävästi. Vuonna 2030 Suomessa on väestöennusteen mukaan noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta, mikä on neljännes koko maan väestöstä. Tässä raportissa tarkastellaan ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden asuinpaikkoja ja asumista valtakunnallisten paikkatietoaineistojen avulla. Alueellinen tarkastelu on tehty pääosin kuntarajoista riippumattomilla alueluokituksilla, jotka kuvaavat erityyppisiä alueita ja asuinympäristöjä. Tarkat rekisteripohjaiset lähtöaineistot ja niistä kootut aikasarjat ovat mahdollistaneet ikääntyneiden muuttoliikkeen ja asukaspysyvyyden aiempaa tarkemman tarkastelun koko väestön tasolla. Tutkimuksen tulokset kertovat ikääntymisen kokonaiskuvasta, sen alueellisista ja kuntakohtaisista eroista sekä aluetyyppien välisistä eroista. Tulokset hyödyttävät erityisesti erilaisten ikääntyneiden asumista tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja kohdentamista koskevaa päätöksentekoa. Määrällisesti ikääntyneiden ikäluokkien kasvu tulee olemaan suurinta suurissa kaupungeissa. Suuret ikäluokat ja lähivuosina 65 vuoden iän saavuttavat asuvat vanhempia ikäluokkia yleisemmin kaupungeissa ja kaupunkien autovyöhykkeillä, eli omakotitaloalueilla kaupunkien reunoilla. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa ikääntyneiden alueelliseen jakaumaan. Ikääntyneiden osuus puolestaan kasvaa nopeimmin suurten kaupunkien kehyskunnissa. Ikääntyneiden muuttoalttius on matalampi kuin muiden ikäluokkien, joten merkittävä osa ikääntyneistä ikääntyy tutussa asunnossa ja asuinympäristössä. Ikääntyneiden asumistoiveissa on kuitenkin viitteitä halusta muuttaa palvelujen lähelle keskustoihin ja taajamiin sekä kerrostaloasuntoihin, vaikka omakotitaloasuminen olisikin monelle ihanneasumismuoto. Väestörakenteen alueellisten erojen takia ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin tarvitaan eri alueiden erityispiirteet huomioivaa suunnittelua. Kasvavilla kaupunkialueilla paine tulee kohdistumaan ensisijaisesti palveluiden riittävyyteen ja ikääntyneille sopivan asuntokannan saatavuuteen. Taantuvilla alueilla haasteena on ikääntyneiden kasvava osuus väestöstä ja palveluiden saatavuus. Jatkossa suunnittelun haasteeksi nousee se, kuinka olemassa olevia asuinalueita voidaan muuttaa vastaamaan ikääntyneiden tarpeita. Nämä tarpeet, kuten lähipalvelujen saavutettavuus ja asuinalueen esteettömyys, tulee ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelussa ja pyrkiä yhteistyöhön kaavoituksen, rakentamisen ja palveluiden suunnittelun välillä.


Takaisin