ETUSIVU
|
TOIMITUSEHDOT
|
YHTEYSTIEDOT
|
Ostoskorissa 0 tuotetta
Julkaisut julkaisuvuoden mukaan
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
Vanhemmat julkaisut
Hajautetun uusiutuvan energian aluetaloudellisten vaikutusten arviointi ENVIREGIO-mallilla
Julkaisusarja ja numero:
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31/2019
Kieli:
suomi
Kustantaja:
Suomen ympäristökeskus
Sivumäärä:
56
Tekijät:
Hannu Savolainen, Santtu Karhinen, Teemu Ulvi ja Maria Kopsakangas-Savolainen
48.00 €
Tutkimuksessa analysoitiin hajautetun uusiutuvan energian hyödyntämisen vaikutuksia aluetalouteen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Mallinnus toteutettiin potentiaaleihin perustuvana skenaariotarkasteluna alueellisella, ympäristölaajennetulla ENVIREGIO-panos-tuotosmallilla. Tutkimuksen kohteena olivat kahdeksan kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla. Uusiutuvan energian tarkasteltavia potentiaaleja olivat metsäbioenergia, aurinkoenergia, tuulivoima ja maalämpö- sekä ilmalämpöpumput. Skenaarioissa tarkasteltiin tuulivoimainvestointeja, aurinkoenergiainvestointeja erilaisiin kiinteistöihin, lämpöpumppujen asentamista öljy- ja sähkölämmitteisiin kiinteistöihin sekä turpeen ja kevyen polttoöljyn korvaamista metsähakkeella etenkin kaukolämmön tuotannossa. Vaikutuksia arvioitiin maakunnan ja kolmen seutukunnan tasolla. Tarkastelun kohteena olivat sekä investoinneista aiheutuvat kertaluonteiset vaikutukset että jatkuvan toiminnan vaikutukset. Käytetyllä mallilla laskettiin suorat, välilliset ja tulovaikutukset. Tulokset osoittivat, että energiapotentiaalien käyttöönotosta seurasi positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia tuotokseen, arvonlisään sekä työllisyyteen. Uusiutuvan energian potentiaalien hyödyntämisen taloudellinen kannattavuus vaihteli kuitenkin selkeästi. Öljylämmityksen korvaaminen joko maa- tai ilmalämmöllä oli erityisen tehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sen sijaan aurinkoenergiainvestoinnit eivät olleet yhtä päästövähennystehokkaita. Suuren mittakaavan tuulivoimainvestoinnit työllistivät ja vähensivät päästöjä merkittävästi. Aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi arvioitiin uusiutuvan energian investointien kannattavuutta yksittäisen omakotitalouden osalta. Metsähakeskenaariossa ei oletettu investointeja, joten tarkastelu keskittyi jatkuvan toiminnan vaikutuksiin. Alueellisten energiavarantojen hyödyntämisen näkökulmasta lämmityspolttoaineen vaihto tarkoitti siirtymistä turpeen nostosta ja käytöstä metsähakkeen tuotantoon ja käyttöön. Kokonaisuutena polttoainevaihdoksen vaikutukset tuotokseen ja arvonlisäykseen olivat lievästi positiivisia, mutta työllisyysvaikutus jäi lievästi negatiiviseksi. Päästövähennykset olivat huomattavia, mutta tarkastelussa ei huomioitu lisääntyvän metsähakkeen käytön vaikutusta hiilinieluihin. Hajautetun uusiutuvan energian eri teknologioita verrattiin toisiinsa suhteuttamalla työllisyysvaikutuksia ja päästövähennyksiä investoituihin euroihin. Tässä vertailussa ilmalämpöpumppujen ja maalämpöpumppujen asentaminen öljylämmitteisiin taloihin näyttäytyi parhaana vaihtoehtona. Kun vastaava suhteutus tehtiin asennettua tehoa kohti, maalämpöpumput olivat selkeästi paras vaihtoehto. Osana tutkimusta kehitettiin vaihtoehtoinen laskentatapa uusiutuvan energian tuotantomäärien ja päästövähennysten sekä sähköntuotannon päästökertoimien arvioimiseen tuntikohtaisesti. Julkisen vallan toimenpiteet (taloudelliset kannustimet, informaatio-ohjaus) olisi tutkimustulosten valossa syytä kohdentaa lämpöpumppujen asentamiseen öljylämmitteisissä kohteissa, mikäli tavoitellaan nopeita päästövähennyksiä kohtuullisin investointikustannuksin. Toimenpiteet tuottavat myös myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia.
Takaisin
