ETUSIVU   |   TOIMITUSEHDOT   |   YHTEYSTIEDOT   |   
       
  
                                                      
   Ostoskorissa 0 tuotetta  

Harjumetsien paahde-elinympäristöverkostot - Metsien luonnonhoidon vaikutukset harjuluontoon, maisemaan ja paahdelajiston monimuotoisuuteen
ISBN (pdf):978-952-11-4421-9 
Julkaistu:2015 
Julkaisusarja ja numero:Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2015 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Suomen ympäristökeskus 
Saatavuus (pdf):http://hdl.handle.net/10138/153633 
Sivumäärä:102 
Tekijät:Harri Tukia; Julia Hämäläinen; Terhi Ryttäri (toim.)  

60.00 €

Harjumetsien paahdeympäristöt ja niillä elävä erikoistunut eliölajisto ovat viime vuosikymmeninä taantuneet mm. metsäpalojen tehokkaan torjumisen ja yleisen rehevöitymiskehityksen takia. Myös monet talousmetsien hoitoon liittyvät piirteet, kuten hakkuiden jälkeinen heinittyminen ja tiheät taimikkovaiheet, voivat heikentää paahdeympäristöjen lajien säilymistä. Viimeisen, lähes kymmenen vuoden aikana asian korjaamiseksi on tehty laajapohjaista yhteistyötä ympäristö- ja metsäalan toimijoiden kesken. On huomattu, että metsätalous, luonnonhoito ja vaateliaiden eliölajien turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan niitä voidaan tavoitella yhtä aikaa, samalla kustannuksia säästäen. Tähän raporttiin on koottu kokemukset ja tulokset vuosien 2006–2014 aikana toteutetuista harjumetsien paahde-elinympäristöjen suojeluun ja hoitoon tähdänneistä hankkeista. Mukana ovat katsaukset harjujen käytön historiaan ja metsien suojelun ekologisiin perusteisiin. Lähemmän tarkastelun alla olleilta Taipalsaaren ja Lopen harjualueilta raporttiin on koottu tulokset tienvarsikasvillisuuden ja linnuston inventoinneista. Näiden esimerkkien avulla pohditaan myös paahde-elinympäristöjen verkostoajattelua: miten erilaisia paahdeympäristöjä voitaisiin kytkeä toisiinsa ja saada aikaan osiaan laajempia kokonaisuuksia. Räyskälän lentokentällä pidettyjen Suviseurojen vaikutuksista on pienimuotoinen seurantatutkimus. Raporttiin on koottu myös alustavat tulokset kaikista eri hankkeiden aikana tehdyistä hoitokokeista ja niiden seurannoista. Lisäksi esitetään tuloksia Kemiönsaaren Örön paahdeympäristöjen hoitojen lähes kymmenen vuoden seurannoista. Raporttia täydentää maisemanäkökulma: miten ihmisen kokemus maisemassa tulisi ottaa huomioon harjujen hakkuita suunniteltaessa. Viimeiseen lukuun on koottu tiivistetysti harjuluonnon paahdeympäristöjen hoidosta saatuihin kokemuksiin perustuvat johtopäätökset ja suositukset.


Takaisin