Ostoskorissa 0 tuotetta  

Turvetuotannon vesistökuormituksen muodostuminen ja sen hallintamahdollisuuksia - SulKa-hankkeen loppuraportti


ISBN (nid):978-952-11-4502-5  
ISBN (pdf):978-952-11-4503-2 
Julkaistu:2015 
Julkaisusarja ja numero:Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2015 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Suomen ympäristökeskus 
Saatavuus (pdf):http://hdl.handle.net/10138/155350 
Sivumäärä:126 
Tekijät:Anssi Karppinen; Heini Postila (toim.)  

60.00 €

Sulka -hankkeen tavoitteena oli selvittää turvetuotannon vesistökuormituksen muodostumista ja sen hallintamahdollisuuksia: 1) kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamia virtaamia ja niiden aikaista ve-sienhallintaa, 2) turvetuotantoalueilla muodostuvaan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, 3) pintavalutus-kenttien tehokkuutta ja vaikutusta veden laatuun, sekä tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä 4) kemiallisen vesienkäsittelyn toimivuutta, vaikutusta käsiteltävän veden laatuun ja kehittämismahdollisuuksia. Kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamien virtaamien sekä veden laadun vaihtelujen tarkasteluja varten kerättiin aineistoa Korentosuon turvetuotantoalueelta ja sitä käsiteltiin mallisovellusten avulla. Valuma-alue- ja maaperäominaisuuksien vaikutusta eroosioon ja kiintoaineen kulkeutumiseen sekä ravinteiden huuhtoutumiseen turvetuotantoalueilta selvitettiin 20 alueelta kootusta seuranta-aineistosta. Pintavalutuskenttien toimivuutta, niiltä lähtevän veden laatua ja toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkas-teltiin maastonäytteenottojen ja olemassa olevan velvoitetarkkailuaineiston perusteella. Lisäksi tarkastel-tiin turpeen alkuainepitoisuuksien vaikutusta fosforin pidättymiseen ja testattiin kahdella pintavalutusken-tällä sorptiomateriaalien käyttöä fosforin pidätyksessä. Kemiallisen vesienkäsittelyn toimivuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin kahdella kohteella ja laboratoriotutkimuksin. Tutkimuksen perusteella vedenlaatu voi lumensulannan aikana vaihdella voimakkaasti. Kuormituksen muodostumiseen vaikuttavat mm. turpeen maatuneisuusaste ja valuntatilanne. Reduktiot vaihtelivat huomattavasti. Pintavalutuskenttien avulla ei voida poistaa humusta, mutta niiden avulla voidaan kuiten-kin poistaa kiitettävästi kiintoainetta ja rautaa, parhaimmillaan jopa luonnontilaisten suoalueiden veden-laadun tasolle. Merkittäviä pintavalutuskenttien toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat pintavalutuskentän valutuspituus, pituus, kaltevuus ja kentän käyttöaste kuivana kautena sekä pintavalutuskentän turpeen fosforipitoisuus. Sorptiomateriaaleista ei vielä saatu toimivia käytännön ratkaisuja. Kemiallisen vesienkä-sittelyn avulla voidaan poistaa turvetuotannon valumavedestä humusta ja fosforia. Käsittely voi kuitenkin aiheuttaa myös negatiivisia muutoksia käsiteltävän veden laatuun. Orgaaniset polymeerit näyttävät laboratoriotulosten perusteella soveltuvan rautasulfaatin ohella koagulantiksi; lisäksi apuaineiden avulla voidaan saavuttaa merkittävä pienennys rautakemikaalin annosteluun. Molemmat em. menetelmät vaativat vielä käytännön mittakaavan lisätutkimusta.


Takaisin