ETUSIVU
|
TOIMITUSEHDOT
|
YHTEYSTIEDOT
|
Ostoskorissa 0 tuotetta
Julkaisut julkaisuvuoden mukaan
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
Vanhemmat julkaisut
Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa - Seurannan tulokset 2007-2012
ISBN (pdf):
978-952-11-4401-1
Julkaistu:
2014
Julkaisusarja ja numero:
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2014
Kieli:
suomi
Kustantaja:
Suomen ympäristökeskus
Saatavuus (pdf):
http://hdl.handle.net/10138/153152
Sivumäärä:
112
Tekijät:
Anna K. Karjalainen; Katri Siimes; Matti T. Leppänen; Jaakko Mannio (toim.)
60.00 €
Tässä raportissa esitetään kasvinsuojeluaineiden seurantatulokset pintavesistä vuosina 2007–2012 ja happamien sulfaattimaiden pintavesien laadun ja metallipitoisuuksien seurantatulokset vuosina 2009–2012. Haitallisten aineiden seuranta on ollut osa maa- ja metsätalouden kuormituksen seurantaohjelmaa eli nk. ”MaaMet” -hanketta. Raportissa esitellään kasvinsuojeluaineseurannassa yleisesti havaitut aineet ja verrataan havaittuja pitoisuuksia ympäristönlaatunormeihin ja vastaaviin muihin vertailuarvoihin. Yhteensä vesistä havaittiin 68 eri ainetta, kun analysoituja aineita oli 201. Pitoisuudet olivat enimmäkseen alhaisia ja vain muutamia vertailuarvojen ylityksiä havaittiin. Vertailuarvojen ylityksistä kasvinsuojeluainekäyttöön liittyivät vain muutamat sulfonyyliureaherbisidit, joista vuoden 2008 jälkeen vain triasulfuronia on havaittu vertailuarvot ylittävinä pitoisuuksina. Seurannan avulla selvisi diuronin ja terbutryynin biosidikäytöstä johtuneet ympäristönlaatunormien ylitykset. Kun biosidikäyttö lopetettiin, diuronin ja terbutryynin pitoisuudet laskivat jokivedessä määritysrajan alle. Neljän aikanaan tuholaisten torjunta-aineena käytetyn aineen pitoisuudet ylittivät vertailuarvonsa yksittäisissä vesinäytteissä (endriini, alfa-endosulfaani, furatiokarbi ja malationi). Niiden päästölähteitä ei tunneta. Noin kolmasosasta vesinäytteitä ei havaittu yhtään analysoitua ainetta, mutta viidestä prosentista näytteitä havaittiin vähintään kymmentä eri ainetta. Vesien ekologinen tila oli hyvää huonompi niillä paikoilla, joilta havaittiin eniten aineita. Happamien sulfaattimaiden vaikutusalueilla havaittiin hapanta valuntaa ja vastaavasti kohonneita alumiinin, kadmiumin, koboltin, mangaanin, nikkelin, sinkin ja raudan pitoisuuksia suuressa osassa jokien ja jokisuistojen näytepisteissä. Kadmiumin ja nikkelin ympäristönlaatunormit ylittyivät useilla näytepaikoilla. Kahden muun laatunormiseurannassa olevan metallin lyijyn ja sinkin vertailuarvot eivät ylittyneet seuranta-aikana. Hapan valunta yhdessä maasta liuenneiden metallien kanssa heikentää vesien ekologista ja kemiallista tilaa happamien sulfaattimaiden alueella läntisessä Suomessa.
Takaisin
