ETUSIVU
|
TOIMITUSEHDOT
|
YHTEYSTIEDOT
|
Ostoskorissa 0 tuotetta
Julkaisut julkaisuvuoden mukaan
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
Vanhemmat julkaisut
Vesienhoidon arvo Vesijärvelle
ISBN (pdf):
978-952-11-4182-9
Julkaistu:
2013
Julkaisusarja ja numero:
Suomen ympäristö 10/2013
Kieli:
suomi
Kustantaja:
Suomen ympäristökeskus
Saatavuus (pdf):
http://hdl.handle.net/10138/39996
Sivumäärä:
104
Tekijät:
Virpi Lehtoranta
60.00 €
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää vesienhoidon rahamääräisiä hyvinvointivaikutuksia. Vesienhoidon kysyntää tutkittiin Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan alueella tilanteessa, jossa Enonselän vedenlaatu nostettaisiin tyydyttävältä tasolta hyvään käyttökelpoisuustasoon. Tutkimuksessa käytettiin ehdollisen arvottamisen menetelmää. Kotitalouksilta kysyttiin maksuhalukkuutta osallistua vesienhoidon kustannuksiin. Tutkimus toteutettiin postikyselynä 2 550 satunnaisesti valitulle kotitaloudelle Lahdessa ja Hollolassa. Palautetuista vastauksista analyysiin päätyi 1 362 käyttökelpoista vastausta eli 54 % otoksesta. Kotitalouden todennäköisyyttä osallistua vesienhoidon markkinoille selitettiin logistisen regressioanalyysin avulla. Vahvin syy osallistumiselle oli halu säilyttää hyvässä tilassa olevat vesistö tuleville sukupolville. Kotitalouden keskimääräinen maksuhalukkuus ja maksuhalukkuuden mediaani estimoitiin ei-parametrisin (Turnbullin menetelmä), osittain parametrisin (Kriströmin menetelmä) ja parametrisin (Tobit regressio) menetelmin. Ensiksi mainitun menetelmän perusteella kotitaloudet olivat valmiita maksamaan vuosittain 12 € varmasti, 22 € melko varmasti ja 40 € (2010) varmuudella en ole varma maksaisiko seuraavan viiden vuoden aikana Vesijärvirahastolle. Vuotuiset kokonaishyödyt tyydyttävän tilan paranemisesta hyvälle käyttökelpoisuustasolle ylittävät 1,3–2,5-kertaisesti Enonselän vesienhoidon vuosikustannukset. Asenteiden ja sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä valitun maksusumman suuruuteen tutkittiin Tobit-regressiomallin avulla. Mm. suurituloisemmat ja hoitorahastoon uskovat valitsivat suurempia summia kuin pienempituloiset ja hoitorahastoa epäilevät kotitaloudet. Lisäksi usko kunnostusmenetelmän toimivuuteen ja varmuuteen nosti keskimääräistä maksuhalukkuutta.
Takaisin