ETUSIVU   |   TOIMITUSEHDOT   |   YHTEYSTIEDOT   |   
       
  
                                                      
   Ostoskorissa 0 tuotetta  

Lisävesien johtamisen vaikutukset Pyykösjärveen
ISBN (pdf):978-952-11-4133-1 
Julkaistu:2013 
Julkaisusarja ja numero:Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2013 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Suomen ympäristökeskus 
Saatavuus (pdf):http://hdl.handle.net/10138/38253 
Sivumäärä:97 
Tekijät:Kati Martinmäki; Teemu Ulvi; Mika Visuri (toim.)  

48.00 €

Oulussa tiiviin asutuksen keskellä sijaitseva Pyykösjärvi on rehevöitynyt, matala järvi, jossa on toistuvasti esiintynyt leväkukintoja kesällä ja happikatoja talvella jo 1970-luvulta lähtien. Pyykösjärven tilan heikkenemisestä johtuvat ilmiöt ovat vähentäneet sen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ongelmien vähentämiseksi järveä hapetettiin talvisin 25 vuoden ajan, mutta järven tila ei parantunut. Marraskuussa 2010 Oulun kaupunki aloitti lisäveden pumppaamisen Oulujoesta Pyykösjärveen ja hapetus lopetettiin. Vettä on pumpattu siitä lähtien talvisin marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana yhteensä neljän kuukauden ajan noin 0,1 m3/s. Matalan sisäkuormitteisen järven kunnostaminen – Pyykösjärven tapaustutkimus (PyyVesi) –hankkeen päätavoitteena oli arvioida Oulujoesta pumpattavan lisäveden vaikutuksia Pyykösjärven veden laatuun ja ekologiaan. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa matalan järven sisäisen kuormituksen syntymekanismeja ja testata eräiden mittausmenetelmien soveltuvuutta sisäisen kuormituksen arviointiin. Pyykösjärven fosforipitoisuudet ovat olleet vuosina 2011 ja 2012 selvästi alhaisempia kuin ennen lisävesien johtamista. Typpipitoisuudet ovat puolestaan vaihdelleet voimakkaasti. Lisävedet ovat laimentaneet järviveden pitoisuuksia. Järvi happamoitui äkillisesti toistaiseksi tuntemattomasta syystä kesällä 2010. Alhainen pH on todennäköisesti myös vaikuttanut ravinnepitoisuuksiin, mutta sen merkitystä pitoisuuksiin ei voitu arvioida. Lisävesien johtamisella ei ole kuitenkaan voinut olla vaikutusta Pyykösjärven happamoitumiseen. Talviaikaiset happipitoisuudet ovat pysyneet Pyykösjärvessä riittävän suurina kahtena ensimmäisenä talvena, jolloin lisävettä on pumpattu järveen. Vaikka hapenkulutus järvessä on voimakasta talvella jääkannen alla ja pitoisuudet alenevat voimakkaasti, ovat happipitoisuudet olleet alimmillaankin 1–2 mg/l joka puolella järveä. Lisävesien mukana tulee Pyykösjärveen yli kolminkertainen määrä happea verrattuna aiemman ilmastimen hapetustehoon. Mallinnustulokset osoittavat, että lisävedet sekoittuvat tehokkaasti kaikkialle järvessä. Parantuneen happitilanteen takia myös sisäinen kuormitus on todennäköisesti vähentynyt. On odotettavissa, että järven tila tulee hitaasti paranemaan lisävesien johtamisen myötä.


Takaisin