ETUSIVU   |   TOIMITUSEHDOT   |   YHTEYSTIEDOT   |   
       
  
                                                      
   Ostoskorissa 0 tuotetta  

Haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistetuissa jätevesissä ja jätevesien ekotoksisuus
ISBN (pdf):978-952-11-3994-9 
Julkaistu:2012 
Julkaisusarja ja numero:Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2012 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Suomen ympäristökeskus 
Saatavuus (pdf):http://hdl.handle.net/10138/39726 
Sivumäärä:44 
Tekijät:Tarja Nakari; Eija Schultz; Päivi Munne; Pirjo Sainio; Noora Perkola  

35.00 €

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman COHIBA–projektin (Control of Hazardous Substances in the Baltic Sea Region) yhden työpaketin (työpaketti 3, WP3) tavoitteena oli kartoittaa HELCOMin Itämeren suojeluohjel¬massa (BSAP, Baltic Sea Action Plan) määriteltyjen 11 vaarallisen aineen päästölähteitä ja soveltaa myrkyllisyyden arviointiin tarkoitettujen biologisten testien soveltuvuutta kokonaisjätevesille. Tutkittaviksi kohteiksi valittiin Itämereen päätyvien kunnallisten puhdistamojen sekä teollisuuslaitosten jätevesiä, kaatopaikkojen suotovesiä, kaupunkialueiden hulevesiä sekä puhdistamolietteitä. Projektin biotestitulosten ja kirjallisuustiedon perusteella ehdotettiin ekotoksisuustesteille raja-arvoja, joita voitaisiin käyttää HELCOMin piirissä. Haitallisten aineiden analysoinnin lisäksi jätevesistä kerättiin fysikaalisia ja kemiallisia perustietoja. Vaikka eri laitosten jätevesistä määritetyt perusmuuttujat (BOD, COD Cr, kiintoaine, pH, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja johtokyky) eivät eronneet merkittävästi, niin jätevesien laatu vaihteli kaikissa puhdistamoissa eri vuodenaikoina. Vaihtelu näkyi myös määritettyjen haitallisten aineiden ja biotestien tuloksissa. Lyhytaikaiset (akuutit) myrkyllisyystestit osoittivat jätevesien olleen ajoittain akuutisti myrkyllisiä testieliöille. Pitkäaikaiset testit osoittivat useammin ja vakavampia haittavaikutuksia. Kemialliset tutkimukset osoittivat, että HELCOM:in 11 prioriteettiainetta löytyi kaikista näytetyypeistä. Vaikka näitä haitallisia aineita todettiin kaikissa näytetyypeissä, niiden pitoisuudet olivat pieniä. Yksittäisen aineen haittavaikutusta jätevedestä on mahdotonta osoittaa, koska vesiympäristössä aineet vaikuttavat kaikki yhdessä. Toisaalta projektin tarkoituksenakaan ei ollut selvittää näiden 11 aineen haittavaikutuksia vaan aineiden mahdollisia päästölähteitä. Biotestien tarkoituksena oli osoittaa niiden hyöty kokonaisjätevesien haittojen selvittämiseksi ja vähentämistoimien tueksi.


Takaisin