ETUSIVU | TOIMITUSEHDOT | YHTEYSTIEDOT |

Merimetson kasvistovaikutukset Suomenlahden saaristossa 1998–2010

ISBN (nid):	978-952-11-3915-4
ISBN (pdf):	978-952-11-3916-1
Julkaistu:	2011
Julkaisusarja ja numero:	Suomen ympäristö 20/2011
Kieli:	suomi
Kustantaja:	Suomen ympäristökeskus
Saatavuus (pdf):	http://hdl.handle.net/10138/37053
Sivumäärä:	47
Tekijät:	Terhi Ryttäri

35.00 €

Merimetso on Itämeren piirissä ja Suomen rannikolla voimakkaasti levittäytyvä pesimälintu, jonka kannan kehitystä on Suomessa alusta alkaen seurattu tarkasti. Tässä 1998-2010 tehdyssä selvityksessä arvioidaan merimetsoyhdyskuntien vaikutusta pesimäsaartensa kasvistoon. Merimetsojen vaikutus saarten kasvistoon on osittain samanlaista kuin lokkien. Ne lannoittavat oleskelualueitaan hyvin voimakkaasti, paikoin niin, etteivät edes lintuluodoille tyypilliset typensuosijajäkälät kestä lantakuormitusta. Lanta leviää sadevesien mukana samalla laimentuen kallioiden rakoihin ja juotteihin, joissa kukoistavat lintuluodoille luonteenomaiset merisauniot, ruoholaukat ja keltamaksaruohot. Osa putkilokasvilajistosta hyötyy lannoituksesta, osalle se on haitta. Selvimmin ylimääräisestä lannoituksesta kärsivät happamilla mailla viihtyvät varpukasvit ja kataja. Puuvartiset kasvit kärsivät myös merimetsojen aiheuttamista mekaanisista vaurioista, sillä merimetsot katkovat oksat pesänrakennustarpeiksi. Merimetsojen vaikutus saarten kasvistoon poikkeaa lokkien vaikutuksista selvimmin siinä, että ne eivät kalansyöjinä levitä kasvien siemeniä saarelta toiselle. Puuvartisten, typpeä karttavien kasvilajien hävitessä saarilta, ravinteisuutta suosivien lajien osuus kasvaa.

Takaisin