ETUSIVU   |   TOIMITUSEHDOT   |   YHTEYSTIEDOT   |   
       
  
                                                      
   Ostoskorissa 0 tuotetta  

Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa - Varautuminen maankäytön, talouden ja ilmaston muutokseen
Julkaistu:2018 
Julkaisusarja ja numero:Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2018 
Sivumäärä:74 
Tekijät:Antti Parjanne, Jari Silander, Maija Tiitu ja Arto Viinikka 

48.00 €

Raportissa kuvataan menetelmä, jolla voidaan arvioida tulvariskien kehittymistä Suomessa. Kehitetty menetelmä hyödyntää tietoa toteutuneista tulvista, rakennuskannasta, väestömuutoksesta, talouskasvusta ja ilmaston sekä vesiolojen kehittymisestä. Riskien ennustamiseen on käytetty yleisesti tulvariskien hallinnassa hyväksyttyjä ja kansainvälisesti vertailukelpoisia laskentamenetelmiä. Menetelmä on kuvattu läpinäkyvästi, ja sen lähtötiedot ovat yleisesti saatavilla, helposti päivitettävissä, sekä tulokset ovat toistettavissa. Tulevaisuuden tulvariskiarvioita voi tarkastella internet-palvelussa sivulla www.ymparisto.fi/tulvaindikaattorit valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tulokset on esitetty vuosille 2015–2100. Käyttäjä voi esimerkiksi arvioida ilmastonmuutoksen merkitystä suhteessa väestö- ja talouskasvuun eri vuosina ja eri skenaarioilla. Tulvariskiä ja sen muutosta on kuvattu alueen asukkaiden ja taloudellisen vahinkopotentiaalin avulla. Vuosivahingon odotusarvon avulla voi arvioida tulvariskien hallinnan investointien kannattavuutta, kuten tulvapenkereen korottamista ja veden pidättämistä valuma-alueella. Tulosten perusteella Suomen tulvariskit monikertaistuvat, jos tulvariskien hallinnan toimenpiteitä ei jatketa ja toteuteta suunnitellusti. Lyhyellä aikavälillä Suomessa on erityisesti syytä varautua talouskasvun sekä väestön ikääntymisen vaikutuksiin tulva-alueilla. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutokseen varautuminen on keskeistä. Alueelliset erot ovat suuret. Alimpia suositeltavia rakentamiskorkeuksia noudattamalla voidaan hallita uuden rakennuskannan riskiä, mutta pitkällä aikavälillä joillakin alueilla tarvittaneen myös rakentamisrajoituksia sekä rakenteellisia ratkaisuja kasvavien riskien vähentämiseksi ja lieventämiseksi. Jos tulvariskien ennakoidaan kasvavan, tulisi ennakoitu kasvu huomioida uusia suunnitelmia tehtäessä esim. kaavoituksessa. Sen sijaan pienenevän tulvariskin alueilla tulevaisuusskenaarioita ei voi vielä suositella suunnittelun lähtökohdaksi, johtuen taustatekijöihin liittyvistä epävarmuuksista sekä muutosten hitaasta ja mahdollisesti epälineaarisesta etenemisestä. Suunnittelun pohjana pitäisi siis käyttää vähintään nykytilanteen suuruista tulvariskiä. Tuloksia sovellettaessa on hyvä huomata, että ennusteet ovat pääosin alueellisia, mutta talouskasvun ennuste on valtakunnallinen. Sopeutumistoimien vaikutuksia ei ole otettu huomioon, esimerkiksi uusien rakennusten rakentamis- ja perustuskorkeus on sama kuin aiemman rakennuskannan. Uusien rakennuksien odotetaan myös sijoittuvan samassa suhteessa tulvavaara-alueille kuin nykyään. Laskennassa ei ole otettu huomioon aineettomia tai välillisiä vahinkoja, kuten tilapäistä kärsimystä tai toimintojen katkeamisten vaikutuksia. Tulevaisuuden tulvariskiarvioissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia tulvariskeihin sopeutumisessa, maankäytön suunnittelussa tai politiikassa. Tulvariskien hallinnan tukemiseksi arviot olisi hyvä tarkistaa ja laskennan lähtötiedot päivittää 5–12 vuoden välein. Arviointimenetelmää voidaan lähivuosina kehittää muun muassa ottamaan huomioon rakennuskannan kehittyminen sekä muut kuin merkittävät tulvariskialueet. Tämä työ on toteutettu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ”Kestävä tulvariskien hallinta” hankkeessa 2017–2018. Raportti koostuu kahdesta osasta: A-osassa on kuvattu käytetty arviointimenetelmä skenaarioineen ja B-osassa on esitetty tulokset epävarmuustarkasteluineen.

Takaisin