ETUSIVU   |   TOIMITUSEHDOT   |   YHTEYSTIEDOT   |   
       
  
                                                      
   Ostoskorissa 0 tuotetta  

Kiertotalous maankäytön suunnittelussa. Kaavoitus kestävän ja luonnonvaroja säästävän kaupunkiympäristön edistäjänä
ISBN (nid):978-952-11-5335-8 
Julkaistu:2020 
Julkaisusarja ja numero:Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45/2020 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Suomen Ympäristökeskus 
Sidosasu:pehmeäkantinen 
Sivumäärä:108 
Tekijät:Kati Vierikko; Hanna Nieminen; Venla Salomaa; Jani Häkkinen; Jani Salminen ja Jaana Sorvari 

60.00 €

Tämä julkaisu on ”Kiertotalouden ratkaisuja mahdollistava maankäytön suunnittelu” (KITARA) -hankkeen loppuraportti. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata, miten kiertotalous on huomioitu ja viety osaksi maankäytön suunnittelua, sekä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siihen liittyy. Kiertotalous on käsitteenä monitahoinen ja sen alle voidaan lukea monia eri maankäytön suunnittelun osa-alueita, tavoitteita ja toimia. Kokonaisuuden hahmottamiseksi tässä työssä tunnistettiin aiempien tutkimusten ja selvitysten pohjalta viisi keskeisintä kiertotalouden osa-aluetta maankäytön suunnittelussa: (1) biologiset kierrot ja viheralueet, (2) alueiden ja tilojen uudelleen käyttö sekä muuntojoustavuus, (3) energiatehokkuus (ml. liikenne) ja paikallinen energiatuotanto, (4) maa-ainekset ja materiaalikierrot rakentamisessa sekä (5) jätehuolto ja teolliset kiertotalousratkaisut. Raportissa esitellään kestävän kiertotalouden malli, johon on kiteytetty kiertotalouteen siirtymisen neljä päälinjaa ja kuusi kärkeä eli keskeisintä toimintaperiaatetta. Tämän mallin avulla voidaan esimerkiksi arvioida maankäytössä huomioitujen kiertotalousratkaisujen kokonaiskestävyyttä. KITARA-hankkeessa tarkasteltiin esimerkkikohteiden kautta kiertotalouden edistämistä kaavoituksen keinoin osana kuntien ja maankuntien maankäytön suunnittelua. Aineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista ja niitä täydentävästä dokumenttiaineistosta. Asiantuntijahaastatteluiden perusteella kunnissa ja maakunnissa kaivataan erityisesti poliittista tukea uusien kiertotaloustavoitteiden ja -ratkaisujen käytäntöön viemiseksi, sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä konkreettisia esimerkkejä toteutetuista kaavoitus- ja muista ratkaisuista. Esimerkkikohteissa kiertotaloutta oli edistetty pääasiassa totutuin kaavoituksen keinoin, mutta myös uudenlaisia kiertotalouden arviointityökaluja oli otettu käyttöön ja kokonaisia toimintoja oli lähdetty uudistamaan asettamalla toimenpideohjelmia, työryhmiä ja palkkaamalla koordinaattoreita. Kiertotalous oli kuitenkin huomioitu strategisissa tavoitteissa ja esimerkiksi käytännön kaavamerkinnöissä suhteellisen kapeasti. Esimerkiksi maa-aines- ja materiaalikiertojen hallinta – etenkin ylijäämämaiden käsittely ja läjittäminen – korostuivat. Osa kiertotalousratkaisuista vaatii tila- ja aluevarauksia toteutuakseen. Esimerkit osoittivat, että suunnittelun tavoitteissa, prosesseissa ja niihin liittyvissä käytännöissä on muutoksen mahdollisuus. Muutosta kohti kestävää kiertotaloutta tulee edistää kunta- ja maakuntasektorilla kokonaisvaltaisesti, yhteistyöllä ja riittävällä resurssoinnilla. Kiertotaloustavoitteet on syytä määritellä ja jalkauttaa maankäytön suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus tulee liittää osaksi kiertotalouden tiekarttoja ja toimenpideohjelmia. Lisäksi tulee varmistua tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteutumisesta ja seurannasta kaavaprosessin eri vaiheiden toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Kiertotalouden asiantuntijat voivat toimia yhdyspintana kaupungin eri toimialojen ja prosessien välillä sekä tukea kaavoittajien työtä. Varsinkin tämän hetkisessä murrosvaiheessa tarvitaan kuntiin ja maakuntiin asiaan erikseen perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat hakea ideoita, jakaa tietoa ja osaamista, tukea uuden jalkautumista käytäntöön sekä koordinoida organisaation sisäistä kehittämistyötä. Muutosta ei myöskään tapahdu, jollei siihen jollakin tavalla ohjata.

Takaisin