ETUSIVU
|
TOIMITUSEHDOT
|
YHTEYSTIEDOT
|
Ostoskorissa 0 tuotetta
Julkaisut julkaisuvuoden mukaan
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
Vanhemmat julkaisut
Jätevesineuvonta haja-asutusalueilla 2011–2019 – Loppuraportti
ISBN (nid):
978-952-11-5341-9
Julkaistu:
2020
Julkaisusarja ja numero:
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 48/2020
Kieli:
suomi
Kustantaja:
Suomen ympäristökeskus
Sidosasu:
pehmeäkantinen
Sivumäärä:
76
Tekijät:
Johanna Kallio
48.00 €
Eduskunta edellytti vuonna 2011 lainsäädäntömuutoksen yhteydessä, että hallitus turvaa kiinteistö-kohtaisen jätevesineuvonnan siirtymäajan loppuun saakka. Vuoden 2011 aikana jätevesineuvontaa pilotoitiin kolmella alueella. Neuvonnan periaatteita määrittelevä yleissuunnitelma laadittiin ympäristöministeriön linjausten ja selvitysmies Lauri Tarastin edotusten pohjalta, sekä aiemmin jätevesineuvontaa järjestäneiden toimijoiden kokemuksia hyödyntäen. Neuvonta laajeni koko maahan vuonna 2012 ja sitä toteutettiin 31.10.2019 saakka. Jätevesineuvontaa rahoitti ympäristöministeriö ja neuvontaa toteuttivat pääasiassa järjestöt. Asukkaille vapaaehtoinen neuvonta oli yleisneuvontaa, kiinteistökohtaista neuvontaa, tai näiden yhdistelmiä. Neuvonnan kokonaisrahoitus sisältäen hanketoimijoiden omarahoituksen oli yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli jätevesien käsittelyn edistäminen siirtymäaikana. Neuvonnalla haluttiin tuottaa kiinteistöjen omistajille ja haltijoille luotettava tieto siitä, onko kiinteistön jätevesien käsittelyä tehostettava. Tehostamistoimenpiteitä tarvitseville kiinteistöille annettiin ennakkoarvio vaihtoehtoisista ratkaisu- ja toteutustavoista, sekä tietoa kunnan toimenpidelupamenettelystä. Neuvonnan avulla haluttiin saada asukkaat kiinnostumaan ja aktivoitumaan jätevesiensä vaikutuksista ja järjestelmiensä kuntoon saattamisesta virheinvestointeja välttäen. Sähköposti- ja puhelinneuvontaa annettiin yhteensä noin 20 930 henkilölle. Yleisneuvonnan ti-laisuuksiin eli mm. kuuntelemaan jätevesiluentoja osallistui 26 840 henkilöä. Neuvontapisteissä keskusteltiin 24 630 henkilön kanssa. Yhteensä yleisneuvonnan kontakteja oli siten noin 72 400 kpl. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä toteutui noin 44 000 kpl ja niillä arvioitiin yhteensä noin 45 000 jätevesien käsittelyjärjestelmää. Jätevesineuvonnan vaikuttavuutta arvioitiin kyselytutkimuksella. Asukkaat kertoivat saaneensa arvion käsittelyjärjestelmän riittävyydestä kiinteistön jätevesien käsittelyyn, sekä tietoa miten käsittelyä voi tehostaa ja miten tehostamistoimissa tulisi edetä. Neuvonta oli asukkaiden mielestä asiantuntevaa ja ammattitaitoista. Neuvonta onnistui herättämään asukkaiden kiinnostusta jäteveden käsittelyyn sekä jätevesien terveydellisiin vaikutuksiin. Sen sijaan neuvonnan toimintaa aikaansaava vaikutus vaikuttaa toistaiseksi vähäiseltä ja myöhemmin arvioitavaksi jää, edistyvätkö jäteveden käsittelyn tehostamistoimet vasta valvontaa tehostamalla. Jätevesineuvojan työ koettiin monipuoliseksi, mutta myös kuormittavaksi. Työssäjaksamista heikensivät mm. työn yksinäisyys, samojen asioiden toistaminen, asukkaiden ongelmien kuuntelemisen kuormittavuus ja lainsäädännön muutokset. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastasi jätevesineuvojien koulutuksesta ja neuvonnan koordinoinnista.
Takaisin
